Puuaita pystyyn

Patiolaajennosta reunustamaan olimme jo alun perin päättäneet, että rakentaisimme puisen aidan näkösuojaksi pation takana kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. Tähän kohtaan emme halunneet pensasaitaa, sillä puuaidan kasvamista ei tarvitse odotella ja näkösuoja on heti valmis. Lisäksi puuaita pation reunalla antaa tilalle pensasaitaan verrattuna selkeämmän muodon ja tekee tilasta siistimmän oloisen.

Aidan tolppien perustuksen suhteen halusimme olla patiota perusteellisempia, jotta aita ei vuosien saatossa kävisi kallistumaan. Aidan korkealle osalle kun tuli vielä korkeutta 210 cm, näkyisi tolpan pienikin tyvikallistus selkeänä heittona aidan yläpäässä. Perustuksia varten kaivatimme siis noin metrin syvyiset ja reilut puoli metriä halkaisijaltaan olevat montut. Tällä kertaa työn teki pientä hienosäätöä lukuun ottamatta kone. Aidan perustusten kaivatus  koneella tapahtui itse asiassa samoilla kerroilla kun pensasaidan ojanteen ja pation pikkukuoppien kaivaminen.

Montun pohja tasattiin hiekalla, ja hiekan päälle valettiin puukehikkoon 40 x 40 x 20 cm betoniantura, jossa 6 mm harjateräksestä tehty raudoitus. Tämän päälle muurattiin 3 kpl 24 x 24 pilariharkkoja, joiden sisusta valettiin umpeen betonilla. Valamisen yhteydessä betoniin asennettiin 90 mm palkille sopiva pilarikenkä. Lisäksi alimman harkon ympärille, suoraan betonianturan päälle asennettiin 50 x 50 x 5 cm kokoinen styrox vähentämään routimisen riskiä. Tällaisia konstruktioita noin 10 metrin aidan matkalle 8 kpl tolppavälin ollessa noin 140 cm. Toisesta reunastaan L-mallinen aita kiinitettiin propuilla suoraan talon ulkoseinän tiilivuoraukseen.

Perustuksia rakennettaessa eniten pään raapimista aiheutti pohdinta, miten montun pohjat saa tasattua oikeaan syvyyteen sekä kuinka varmistaa että pilarikengät osuvat täsmälleen samalle etäisyydelle toisistaan ja tolppajaosta muodostuu tasainen. Näitä askareita varten tulikin rakenneltua eri näköisiä raakalautaviritelmiä mittalaudoiksi ja isoiksi suorakulmiksi. Valittu perustustekniikka antaa kuitenkin muutaman sentin anteeksi, koska pilarikenkää pystyy jonkin verran säätämään pilariharkon valuun kiinnitettäessä sekä syvyys- että sivusuunnassa. Yllättävän hyvin loppujen lopuksi osui kohdalleen, ja tolppaväli heitti lopulta vain muutamalla millillä.

Tolppamateriaaliksi valitsimme 90 x 90 mm painekyllästetyt liimapuupilarit ja varsinaiseksi aitalaudaksi 19 x 95 mm valkoiseksi pohjamaalatun aitalaudan. Aidan pystys eteni siten, että ensin asensimme pilarit kenkiinsä 5 x 70 terassiruuveilla ja kiinnitimme pilarit yläosistaan kiinni pitkillä laudoilla siten, että kohtisuoruus oli varmistettu. Tämän jälkeen tyvikiinnitys vaihdettiin lopullisiin pultteihin.

Aidan kokosimme elementteinä, jotka rakensimme vasta valmistuneella, tilavalla ja tasaisella patiollamme. Ruuveina käytimme normaaleja 4 x 35 yleisruuveja. Aidan korkeampaan osaan elementit tehtiin kaksipuoleisiksi siten, että aita antaa täydellisen näkösuojan mutta ilma pääsee sen läpi eikä muodosta ikäviä pyörteitä aidan sisäpuolelle. Matalamman osan aitaelementiin puolestaan teimme yksinkertaisen pystylaudoituksen.

Elementtien kiinnitystä varten tolppiin olimme asentaneet 45 x 45 painekyllästyt soirot, joiden varaan ruuvasimme aitaelementit kiinni. Pitkään kestäneen perustustentekovaiheen jälkeen varsinainen aita nousikin pystyyn parissa päivässä.

Aidasta tuli yllättävän tukeva kun elementit oli kiinnitetty, vaikka tukipisteenä toimivan pilarikengän varren halkaisija on vain parin sentin luokkaa. Sopivia pilarikenkiä oli itse asiassa harvinaisen vaikea löytää pääkaupunkiseudun rautakaupoista, joten valinnanvaraa ei oikeastaan tähän ollut. Vaihtoehtoisina ideoina rautakaupoissa ehdotettiin maahan nuijittavien aitakenkien valamista tolppien sisään tai kauluksellisten kenkien pulttaamista pilariharkkojen päälle. Mikäli nyt valittu rakenne osoittautuu ajan saatossa heppoisaksi, voi jäljemmän ratkaisun aina toteuttaa myös jälkikäteen.

Toinen pohdintaa aiheuttanut ratkaisu oli aidan pään kiinnitys talon seinään. Jos tolpat perusteellisista perustuksista huolimatta kallistuvat siten että aita kääntyy ulospäin, on vaarana että tiilivuoraus vaurioituu. Tämän näemme tulevien vuosien aikana luottaen syvästi että perustukset pitävät.

Nikkarointinurkan opit ja vinkit tähän työhön liittyen:

• Hanki kunnon betoninsekoitin. Vaikka tähän työhön liittyen betonin tarve oli melko vähäinen, vain noin 15 säkkiä S100-kuivabetonia, oli sen sekoittelu porakoneella ja vispilällä melko tekemätön paikka. Onneksi käytössä oli kaksi porakonetta, jolloin ylikuumentuneen koneen pystyi laittamaan jäähtymään joka toisen satsin sekoituksen ajaksi.
• Katkaise harjateräkset pulttipihdeillä. Aluksi käytimme katkaisuun sähkölaikkaa, mutta sillä sai aikaiseksi pikemminkin ilotulituksenomaisen kipinäsuihkun ja nurmikkopaloriskin kuin katkenneita harjateräksiä. Pihdeillä terästangot napsuivat poikki kohtuullisen vaivattomasti, joskin voimaa sai pitkästä vipuvarresta huolimatta käyttää sievoisesti.
• Rakenna aitaelementit vaakatasossa. Tässä kohtaa projektia Nikkarointinurkka onnistui ensikertalaisena aidanrakentajana poikkeuksellisen hyvin. Vaakatasossa elementit syntyivät nopeasti ja niistä tuli helposti täsmällisen suorat ja säännönmukaiset. Voimme vain kuvitella kuinka tuskaista aitalautojen ruuvailu hieman huojuviin tolppiin yksi kerrallaan olisi ollutkaan.