Herukka- ja hedelmätarhan perustaminen

Loppusyksystä pienen mutta ansaitun lomailujakson jälkeen päätimme vielä istuttaa pihaamme muutamat marjapensaat ja hedelmäpuut tuottamaan satoa tuleville vuosille. Tai no, oikeastaanhan päätös oli tehty jo alkukesän puolella jolloin kaivuri oli tehnyt istutuskuopat valmiiksi. Kuopat maakasoineen olivatkin sitten olleet pihamme somistuksena koko kesän.

Etupihamme tarjosi oivan ympäristön hedelmäpuutarhan perustamiselle. Koska pohjamaa oli aikoinaan tuotu meille tuntemattomasta paikasta pengertämään ja tasaamaan alarinnettä, arvelimme että hedelmäpuille on syytä kaivattaa reilut 80 x 80 x 80 cm kuopat ja vaihtaa maa-ainekset näihin kunnolla. Päätös osoittautui viisaaksi, sillä ohuen pintamaakerroksen alta paljastuikin rinteeseen ajettu, reilunkokoista murikkaa sisältänyt louhikko. Louhos ei liiemmin ravinteita kasvavalle puulle tarjoa. Lisäksi louhoksen irroittaminen käsipelillä olisi ollut tekemätön paikka, joten iloksemme olimme kerrankin olimme oppineet antamaan nämä hommat kaivurille jo etukäteen suunnitellusti.

Kuoppiin laitoimme tuoreet mullat, jonka tiivistimme kevyesti pohjakerroksista mutta pinnan jätimme huokoisammaksi. Taimelle jätimme pienen istutuskummun myöhempää maan painumista ennakoiden. Kummun peitteeksi laitoimme vielä kuorikatteen, joka teki istutuksista huolitellun näköiset.

Hedelmäpuulajikkeiksi valitsimme kevät- ja syysomenapuulajikkeet, kirsikan sekä luumupuun. Tulipa samoissa tohinoissa istutettua yhdelle kulmalle syreenikin.

Puiden molemmin puolin iskimme maahan vielä tukikepit, joihin sidoimme puut kevyesti kiinni. Rungon suojaksi puiden tyveen kiepsautimme myyräsuojan  ja lopuksi ympäröimme vielä koko asetelman ympärille jyrsijäverkon.

Marjapensaiden istutus hoitui pitkälti samoilla periaatteilla, tosin vähän pienemmillä 40 x 40 x 40 cm istutuskuopilla ja ilman suojailukrumeluureja. Lajikkeiksi valikoitui kaksi punaherukkaa, kolme mustaa sekä yksi viherherukka.

Näin puolisen vuotta pensaita ja puita katseltuamme voimme todeta, että puut kestivät vankkumatta syksyn kovimmatkin myrskyt ja pääsevät juurtumaan rauhassa paikoilleen. Meille on herännyt myös ajatus muutaman lisämarjapensaan sekä mahdolisesti päärynäpuun istuttamisesta mutta näistä raportoimme mahdollisesti tulevissa julkaisuissamme.

Nikkarointinurkka suosittelee näiden näkökulmien huomioon ottamista vastaavissa askareissa:

• Pohdi mitä puutarhaltasi haluat. Lajikeiden valintaan kannattaa käyttää muutama tovi, sillä vaihtoehtoja on tarjolla lähes rajattomasti. Lajikkeen valintaan vaikuttavat hedelmäpuiden pölytyspohdintojen lisäksi kasvuolosuhteet pihallasi, kuten maaperän koostumus ja ravinteet, auringonpaisteen määrä ja maaston kaltevuus. Vaikka taimet sinänsä ovat edullisia, kestää ensimmäisen sadon korjuseen aikaa useampi vuosi ja istutusvaiheen lajikepäätökset kantavat vuosikymmenten päähän.
• Viimeistele kuorikatteella. Lähipuutarhastamme sai metsän havupuista tehtyä luomuhaketta edullisesti peräkärryhinnalla, ja sita tulikin laitettua niin näiden istutusten kuin pensasaidankin juurelle koristeeksi. Ulkonäköarvon lisäksi hake suojaa sääoloilta, estää rikkaruohojen kasvua sekä hapattaa maaperää ja parantaa näin kasvuolosuhteita. Saatavilla on myös moniin väreihin sävytettyä säkkitavaraa, mutta Nikkarointinurkka suosii luonnonmukaista haketta niin kustannus- kuin ympäristönäkökulmienkin takia.
• Laita suojaverkot ajoissa. Verkoista sinänsä ei ole muuta haittaa kuin mahdollinen särö esteetikon silmässä. Siinä vaiheessa kun rusakot ovat syöneet rungosta kuoren, on asentaminen kuitenkin jo liian myöhäistä ja tehty istutus- ja kasvatustyö ottaa takapakkia pahimmillaan vuositolkulla.