Tänä vuonna lumien sulamisen viivästyttyä ehdittiin meidän kodin suunnittelupöydällä laatia jos jonkinlaista askaretta tälle kesälle. Päällimmäisinä listalla on tonttimme aitaaminen sekä yläpihan pation laajentaminen. Hommat olisi tarkoitus saada pakettiin ennen heinäkuun kesälomia, jotta silloin ehtisi myös nauttimaan kesästä ja työn hedelmistä.
Puuhailut aloitettiin toukokuun alussa, kun naapurin kanssa yhdessä ryhdyttiin laittamaan pensaista aidannetta yhteiselle rajalle. Lajikkeeksi valikoitui suosittu isotuomipihlaja, jonka pitäisi saavuttaa parin metrin korkeus jopa kahdessa vuodessa. Istutusta varten kaivettiin paikasta ja suunnitellusta aitakorkeudesta riippuen 40 cm leveä ja 30 - 60 cm syvä ojanne, joka täytettin uudella mullalla ja peitettiin maisemointikankaalla.
Taimet istutettiin kankaaseen tehtyihin reikiin 33 cm välein. Reunustimme myös oman tonttimme takapihan kokonaan samalla aidanteella, ja 230 taimen operaatioon kuluikin leppoisasti kaikkiaan pari toukokuista viikonloppua.
Tonttimme sijaitsee rinteessä, mikä luo omat haasteensa aidannepengerrysten tekemiseen. Törmäsimme tähän ylärinteen puoleisella sivustalla, jossa parhaimmillan ojanteen reunojen välinen korkeusero lähenteli 80 cm. Ratkaisuksi tähän keksimme korottaa tontin puoleista reunaa lohkomuurikivillä, ja ylärinteen puolelta kärräsimme jonkin verran kaivuutyössä nostettuja maa-aineksia pois paikalta. Koska tämä idea syntyi ojanteen kaivuun ja sovitun istutusajankohdan väliviikolla, emme ehtineet rakentaa varsinaista muuria paikoilleen vaan tilapäisratkaikuksi maamassoja tukemaan rakensimme raakalaudasta yksinkertaiset seinämät.
Seuraavana viikonloppuna oli kivitöiden vuoro. Muuri alkoikin nousta mukavan ripeää tahtia, kunhan pohjatyöt saatiin valmiiksi. Kaivoimme ja kärräsimme pintamaat pois noin 10 cm syvyyteen saakka ja pohjalle laitoimme kankaan, jonka päälle hiekan. Perustuksen pitäisi olla riittävä, sillä muurin korkeudeksi tulee vain noin 30 - 50 cm; ensi keväänä tiedämme sitten asian oikean laidan.
Kivet loppuivat harmillisesti hieman kesken, sillä päätimme työn aikana tehdä muurin vasemaan reunan porrastuksesta alun perin suunniteltua jämäkämmän. Tätä päätöstä tuskin tulemme katumaan, kun tarvittavat lisäkiviparit on helppo hankkia paikallisesta rautakaupasta ja ne löytävät nopeasti paikkansa valmisteltuun pohjaan.
Loppuun vielä Nikkarointinurkan vinkit näihin askareisiin:
Puuhailut aloitettiin toukokuun alussa, kun naapurin kanssa yhdessä ryhdyttiin laittamaan pensaista aidannetta yhteiselle rajalle. Lajikkeeksi valikoitui suosittu isotuomipihlaja, jonka pitäisi saavuttaa parin metrin korkeus jopa kahdessa vuodessa. Istutusta varten kaivettiin paikasta ja suunnitellusta aitakorkeudesta riippuen 40 cm leveä ja 30 - 60 cm syvä ojanne, joka täytettin uudella mullalla ja peitettiin maisemointikankaalla.
 |
| Ojanne odottelemassa multatäyttöä. |
Taimet istutettiin kankaaseen tehtyihin reikiin 33 cm välein. Reunustimme myös oman tonttimme takapihan kokonaan samalla aidanteella, ja 230 taimen operaatioon kuluikin leppoisasti kaikkiaan pari toukokuista viikonloppua.
 |
| Aitataimet istutettuna maisemointikankaan aukkoihin. |
Tonttimme sijaitsee rinteessä, mikä luo omat haasteensa aidannepengerrysten tekemiseen. Törmäsimme tähän ylärinteen puoleisella sivustalla, jossa parhaimmillan ojanteen reunojen välinen korkeusero lähenteli 80 cm. Ratkaisuksi tähän keksimme korottaa tontin puoleista reunaa lohkomuurikivillä, ja ylärinteen puolelta kärräsimme jonkin verran kaivuutyössä nostettuja maa-aineksia pois paikalta. Koska tämä idea syntyi ojanteen kaivuun ja sovitun istutusajankohdan väliviikolla, emme ehtineet rakentaa varsinaista muuria paikoilleen vaan tilapäisratkaikuksi maamassoja tukemaan rakensimme raakalaudasta yksinkertaiset seinämät.
Seuraavana viikonloppuna oli kivitöiden vuoro. Muuri alkoikin nousta mukavan ripeää tahtia, kunhan pohjatyöt saatiin valmiiksi. Kaivoimme ja kärräsimme pintamaat pois noin 10 cm syvyyteen saakka ja pohjalle laitoimme kankaan, jonka päälle hiekan. Perustuksen pitäisi olla riittävä, sillä muurin korkeudeksi tulee vain noin 30 - 50 cm; ensi keväänä tiedämme sitten asian oikean laidan.
Kivet loppuivat harmillisesti hieman kesken, sillä päätimme työn aikana tehdä muurin vasemaan reunan porrastuksesta alun perin suunniteltua jämäkämmän. Tätä päätöstä tuskin tulemme katumaan, kun tarvittavat lisäkiviparit on helppo hankkia paikallisesta rautakaupasta ja ne löytävät nopeasti paikkansa valmisteltuun pohjaan.
Loppuun vielä Nikkarointinurkan vinkit näihin askareisiin:
- Teetä vähänkin isommat kaivuutyöt koneella, koska on mahdotonta tietää mitä mullan alta löytyy. Kun kone on tontilla, kannattaa miettiä myös seuraavat kaivuutyöt ja kaivattaa ne samalla. Pieni lisäkustannus maksaa itsensä takaisin monin kerroin, kun ei tarvitse lapiolla nostella oman päänsä kokoisia kivenmurikoita maan syövereistä.
- Muokkaa suunnitelmaasi työn edetessä. Harrastelijan on vaikea tietää kaikkia yksityiskohtia etukäteen, sillä vaikka netistä löytyykin kattavia työohjeita hommaan kuin hommaan, on jokainen kohde kuitenkin ainutlaatuinen. Ja mieluumminhan sitä kannattaa tehdä kerralla hyvä kuin harmitella myöhemmin tai pahimmassa tapauksessa purkaa luomukset ja tehdä uudelleen.
- Varaa tarpeeksi aikaa ja kerro se siltikin vielä kolmella. Tämä ohje on sinänsä yleispätevä kaikkeen harrastelijahommiin, tekeminen ottaa aina oman aikansa ja sen lomassa kannattaa jokunen taukokin muistaa pitää, ettei harrastelu muutu turhan ryppyotsaiseksi suorittamiseksi.
